Vertaismentorointi VERME - Marko Heinonen

http://www.youtube.com/watch?v=FGEpn4-h0UM

Osaava Verme- vertaismentorointi on suunnattu uusille opettajille antamaan tukea jatkuvan oppimisen tiellä. Sitä voidaan myös käyttää uusien tilanteiden kehittämiseen ja opettajien tukiverkostona, joka parantaa opetuksen kehittämistä muutostilanteissa.

Verme-mentorointi perustuu työskentelyyn 4-5 henkilön pienryhmissä. Ryhmä kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa 1,5- 3 tuntia kerrallaan. Ryhmässä jaetaan kokemuksia ja osaamista. Verme tulee sanoista vertaismentorointi. Verme ei ole varsinaisesti koulutusta, vaan sitä voisi verrata jatkuvaan yhteiseen kehittymiseen. Vermeessä voi ja pitää jakaa hiljaista tietoa kaikille. Ei vain kokenut alkajalle, vaan myös toisinpäin, ja siksi vermeen tärkein motto onkin: tule sellaisena kuin olet.

Koulussamme (Stadin ammattiopisto kauneus Pasila) on Verme toimitut nyt 2 vuotta. Verme-tapaamisessa olemme samaa vuosikurssia opettavien kesken kehitelleet opintoja tukevia käytänteitä. Vertais-mentorointi antaa kaikille uusia tapoja ja välineitä ohjata opetusta sekä olla mukana kehittämässä uusia opettamisen muotoja.

Verme-ajatusta olemme toteuttaneet myös opetuksessa. Viime vuonna 2. vuoden vermeessä ideoimme oppimisympäristö Salongin, joka mahdollistaa opiskelijoiden asiakaspalvelutaitojen kehittymistä yli vuosikurssirajojen. Näin 1. 2. ja 3. vuosikurssin opiskelijat toimivat vertais-mentoroijina toisilleen. Tämä mahdollistaa asiantuntijuuden tunteen kehittymiseen sekä antaa uusille opiskelijoille mahdollisuuden saada vertaistukea opiskelukavereiltaan.

  

Lisää aiheesta: http://www.osaavaverme.fi/

http://www.youtube.com/watch?v=FGEpn4-h0UM

Matematiikan ja ammattiaineiden opetuksen integrointi - Kimmo Lindgren

Matemaattisten aineiden ja talonrakennuksen opettamisen yhdistäminen niiltä osin, kun ne palvelevat molempia opintoja pidän hyvänä. Siinä toteutuu kaksoisopettajuus parhaimmillaan, heikommat opiskelijat saavat paremmin tukea heti eikä vasta aikojen päästä. Tietenkään tämäkään ei tee opetusta autuaaksi mutta tilanne tulee paremmaksi verrattuna molempien opetettavien aineiden opettamista vain omana opintona. Tällä mielestäni saavutetaan enemmän kuin menetetään. Alla esimerkinomaisesti tuntien opetuksen kulku meillä Keudan Ammattiopistossa kokeilussa olevasta integrionnista.

Matematiikan ja ammattiaineiden opetuksen integrointi

Matematiikka ja talonrakennus

  Lukuvuoden 2013-2014 aikana toteuttiin Peruslaskutaidot hallintaan (1 ov) ja Perustustyöt (1 ov) kurssien sekä Soveltavan matematiikan (1 ov) ja ammatillisen valinnaisen Piirustusten luku ja materiaalioppi (1 ov)  kurssien osittainen integrointi. Kurssien 30 h sisällöstä sovitetaan yhdessä opetettavaksi 12-14 h kaksoistunteina. Yhteisen osion aloitus on, kun kurssista on kulunut 10 h.

Kurssien yhteisen osan sisällöt olivat:

Peruslaskutaidot hallintaan ja Perustustyöt

-      Kirvesmiehen kolmio (2h)

-      Ristimitta (2h)

-      Materiaalimenekki (4h)

-     Vaaitus (4h) 

Soveltava matematiikka ja Piirustusten luku ja materiaalioppi

-      Yhdenmuotoisuus ja verranto (2h)

-      Mittakaava (2h)

-      Elämisvara (2h)

-     Pinnan kaato (2h)

-      Kulmatulkin käyttö ja toimintaperusteet (2h)

-       Materiaalimenekki (2h)

-      Rakenteiden massat, pinta-alat ja tilavuudet (2h) 

Sovittiin tehtävän jako, jossa

Rakennuspuolen opettaja:

-     Suunnittelee vaaituksen opetustuokion toimintaa ja tehtäväjakoa.

               -   vaaituksen teoria

      - korkeus merenpinnasta ja 0-korko, paperitehtävä aiheesta (Rakennus opettaja)

               -    koneen käytön opastus

      - koneen tarkastusmittaus

      - koneen käyttöharjoitukset

      - tulosten käsittely 

  -  Järjestää käytännön harjoittelumahdollisuuden

  - Toteuttaa mahdollisesti prototyypin saranoidusta ristimittaharjoitusvälineestä luokkatilaan.

Matematiikan opettaja:

    - Kirjoittaa sovituista asioista muistion.

    -  Laatii kirvesmiehen kolmio- ja ristimittaharjoituksia monisteeksi.

    - Miettii konkreettisia välineitä luokkatilassa tapahtuvaan kyseisten aiheiden opetukseen.

Etäopettaja vai etäällä opettava? - Ari Hotti

Olen työssäni sekä puhtaasta mielenkiinnosta seurannut etäopiskelun kehittymistä ja nyt myöskin itsekin opiskelleena eli opiskelija näkökulmasta katsellut miten maailma muuttuu kouluttajan ja opiskelijan näkökulmasta.

Etä- ja virtuaaliopetus on tullut pysyväksi ilmiöksi osana suomalaista koulutuskulttuuria. Olen alkanut vain miettimään omaa rooliani tulevaisuudessa kouluttajana sekä osana oppimisyhteisöä ja mahdollisuuksia onnistua ja löytää oma paikkani nykypäivän ”virtuaalimaailmassa”. Pohdiskelen tulevaisuutta lähinnä opettajien kannalta. Oleellinen kysymys onkin pitääkö myös opettajakoulutusta alkaa muokkaamaan tulevaisuudessa siten, että laaditaan etäopettamisen erityismoduuli tai peräti ammattitutkinto heille ketkä ovat halukkaita tai väistämättä joutuvat etäopettamisen maailmaan?

Perinteinen opettajan rooli

Suurin osa opettajista ovat saaneet perinteisen pedagogisen koulutuksen joka vahvuutena on ollut aina selkeä vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa, säännölliset oppitunnit, lukukaudet, yms.  Tämä luonnollisesti on merkittävä tekijä kielteisesti etäopettamiseen suhtautuvien asennoitumisessa tällaiseen koulutusmuotoon.

Etäopettajan  rooli

En ole kenenkään kuullut suhtautuvan negatiivisesti etäopettamiseen, enemmänkin kaikki kokevat opiskelijana asian olevan mitä mainioin tapa opiskella uusia asioita. Tärkeimpänä tekijänä ajan käytön joustavuus. Hankalampa koetaan selkeästi vaatimukset mitä etäopettajalta vaaditaan. Löysin  Wikispacen sivuilta hyvän listauksen mitä opettajalta vaaditaan:

• Connectin perusteet: ainakin ääni- ja kuvayhteyden sekä joidenkin perustyökalujen kuten whiteboardin käyttö.

• Yleisimpien ongelmatilanteiden ratkaisut: kuva ei näy tai ääni ei kuulu, ääni kiertää yms. Kannattaa myös pohtia, miten reagoida oppilaiden tahallisesti aiheuttamiin virheisiin tai oppitunnin häiriöihin.

• On hyvä olla melko tottunut tietokoneen käyttäjä, vaikkei mikään ekspertti tarvitsekaan olla.

• PowerPointin käyttö on hyvä hallita, jotta pystyy tekemään toimivia diasarjoja opetettavista aiheista.

• Etäopetus on opettajalle haastavampaa ja ainakin aluksi työläämpää kuin normaali luokkaopetus, koska henkilökohtainen kontakti puuttuu. Vaikka etäopetuksessa voidaan käyttää lähes samoja opetusmenetelmiä kuin normaalisti, täytyy tunnit suunnitella erittäin huolellisesti.

Tuossa onkin ongelman ydin. Opettajalta tullaan edellyttämään aika vahvaa tietotekniikan hallintaa, tosin täytyy muistaa että myöskin ohjelmistojen täytyy olla sellaisia jotta opiskelijoiden on myöskin miellyttävää ja helppoa käyttää ja osallistua opiskeluun. Tämä herättääkin kysymyksiä opettajan ammattitaitovaatimuksista. Olemmeko tulevaisuudessa tilanteessa jossa opettajan täytyy eriytyä ja saada riittävä koulutus kyetäkseen opettamaan huomioon ottaen virtuaalimaailman valtavin harppausten kehittymisen myötä tulevia haasteita? Voisin olettaa tätä asiaa kehitetään jo osana opettajakoulutusta. Nähdäkseni tulevaisuudessa myöskin opettajan täytyy jollain tapaa erikoistua oman oppiaineensa erityispiirteisiin lisänä perusopetuksen osaamista. Voidaanko tulevaisuudessa vaatia jokaisen osa-alueen hallitsevaa maisteria vai mennäänkö enemmän erityisosaamisen puolelle?

Omana näkemyksenä voin todeta, ettei tällaisella itseoppineena ,  siis näillä ATK-taidoilla ole riittävää valmiutta toteuttaa etäopetusta siinä laajuudessa kuin se pitäisi tehdä, erityisesti tullaan vaatimaan erilaisia oppituntisuunnitelmia, lukukausisuunnitelmia, erilaisia pedagogisia ja vuorovaikutteisia käytäntöjä, ja myöskin kuten etätyössä ja opiskelussa yleensäkin määrätynlaista itsekuria.

Nyt ei muuta kuin opettamaan ja oppimaan etäällä tai ihan missä vain.

Liitteet:

http://www.oph.fi/download/147821_Tutkittua_tietoa_oppimisymparistoista.pdf

http://etaopetusopas.wikispaces.com/Et%C3%A4opetus