keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Etäopettaja vai etäällä opettava? - Ari Hotti

Olen työssäni sekä puhtaasta mielenkiinnosta seurannut etäopiskelun kehittymistä ja nyt myöskin itsekin opiskelleena eli opiskelija näkökulmasta katsellut miten maailma muuttuu kouluttajan ja opiskelijan näkökulmasta.

Etä- ja virtuaaliopetus on tullut pysyväksi ilmiöksi osana suomalaista koulutuskulttuuria. Olen alkanut vain miettimään omaa rooliani tulevaisuudessa kouluttajana sekä osana oppimisyhteisöä ja mahdollisuuksia onnistua ja löytää oma paikkani nykypäivän ”virtuaalimaailmassa”. Pohdiskelen tulevaisuutta lähinnä opettajien kannalta. Oleellinen kysymys onkin pitääkö myös opettajakoulutusta alkaa muokkaamaan tulevaisuudessa siten, että laaditaan etäopettamisen erityismoduuli tai peräti ammattitutkinto heille ketkä ovat halukkaita tai väistämättä joutuvat etäopettamisen maailmaan?

Perinteinen opettajan rooli

Suurin osa opettajista ovat saaneet perinteisen pedagogisen koulutuksen joka vahvuutena on ollut aina selkeä vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa, säännölliset oppitunnit, lukukaudet, yms.  Tämä luonnollisesti on merkittävä tekijä kielteisesti etäopettamiseen suhtautuvien asennoitumisessa tällaiseen koulutusmuotoon.

Etäopettajan  rooli

En ole kenenkään kuullut suhtautuvan negatiivisesti etäopettamiseen, enemmänkin kaikki kokevat opiskelijana asian olevan mitä mainioin tapa opiskella uusia asioita. Tärkeimpänä tekijänä ajan käytön joustavuus. Hankalampa koetaan selkeästi vaatimukset mitä etäopettajalta vaaditaan. Löysin  Wikispacen sivuilta hyvän listauksen mitä opettajalta vaaditaan:

  • Connectin perusteet: ainakin ääni- ja kuvayhteyden sekä joidenkin perustyökalujen kuten whiteboardin käyttö.
  • Yleisimpien ongelmatilanteiden ratkaisut: kuva ei näy tai ääni ei kuulu, ääni kiertää yms. Kannattaa myös pohtia, miten reagoida oppilaiden tahallisesti aiheuttamiin virheisiin tai oppitunnin häiriöihin.
  • On hyvä olla melko tottunut tietokoneen käyttäjä, vaikkei mikään ekspertti tarvitsekaan olla.
  • PowerPointin käyttö on hyvä hallita, jotta pystyy tekemään toimivia diasarjoja opetettavista aiheista.
  • Etäopetus on opettajalle haastavampaa ja ainakin aluksi työläämpää kuin normaali luokkaopetus, koska henkilökohtainen kontakti puuttuu. Vaikka etäopetuksessa voidaan käyttää lähes samoja opetusmenetelmiä kuin normaalisti, täytyy tunnit suunnitella erittäin huolellisesti.


Tuossa onkin ongelman ydin. Opettajalta tullaan edellyttämään aika vahvaa tietotekniikan hallintaa, tosin täytyy muistaa että myöskin ohjelmistojen täytyy olla sellaisia jotta opiskelijoiden on myöskin miellyttävää ja helppoa käyttää ja osallistua opiskeluun. Tämä herättääkin kysymyksiä opettajan ammattitaitovaatimuksista. Olemmeko tulevaisuudessa tilanteessa jossa opettajan täytyy eriytyä ja saada riittävä koulutus kyetäkseen opettamaan huomioon ottaen virtuaalimaailman valtavin harppausten kehittymisen myötä tulevia haasteita? Voisin olettaa tätä asiaa kehitetään jo osana opettajakoulutusta. Nähdäkseni tulevaisuudessa myöskin opettajan täytyy jollain tapaa erikoistua oman oppiaineensa erityispiirteisiin lisänä perusopetuksen osaamista. Voidaanko tulevaisuudessa vaatia jokaisen osa-alueen hallitsevaa maisteria vai mennäänkö enemmän erityisosaamisen puolelle?
Omana näkemyksenä voin todeta, ettei tällaisella itseoppineena ,  siis näillä ATK-taidoilla ole riittävää valmiutta toteuttaa etäopetusta siinä laajuudessa kuin se pitäisi tehdä, erityisesti tullaan vaatimaan erilaisia oppituntisuunnitelmia, lukukausisuunnitelmia, erilaisia pedagogisia ja vuorovaikutteisia käytäntöjä, ja myöskin kuten etätyössä ja opiskelussa yleensäkin määrätynlaista itsekuria.

Nyt ei muuta kuin opettamaan ja oppimaan etäällä tai ihan missä vain.


Liitteet:
http://www.oph.fi/download/147821_Tutkittua_tietoa_oppimisymparistoista.pdf

http://etaopetusopas.wikispaces.com/Et%C3%A4opetus

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos viestistäsi!