Olen työssäni sekä puhtaasta mielenkiinnosta seurannut
etäopiskelun kehittymistä ja nyt myöskin itsekin opiskelleena eli opiskelija
näkökulmasta katsellut miten maailma muuttuu kouluttajan ja opiskelijan
näkökulmasta.
Etä- ja virtuaaliopetus on tullut pysyväksi ilmiöksi osana
suomalaista koulutuskulttuuria. Olen alkanut vain miettimään omaa rooliani
tulevaisuudessa kouluttajana sekä osana oppimisyhteisöä ja mahdollisuuksia
onnistua ja löytää oma paikkani nykypäivän ”virtuaalimaailmassa”. Pohdiskelen
tulevaisuutta lähinnä opettajien kannalta. Oleellinen kysymys onkin pitääkö
myös opettajakoulutusta alkaa muokkaamaan tulevaisuudessa siten, että laaditaan
etäopettamisen erityismoduuli tai peräti ammattitutkinto heille ketkä ovat
halukkaita tai väistämättä joutuvat etäopettamisen maailmaan?
Perinteinen opettajan rooli
Suurin osa opettajista ovat saaneet perinteisen pedagogisen
koulutuksen joka vahvuutena on ollut aina selkeä vuorovaikutus opiskelijoiden
kanssa, säännölliset oppitunnit, lukukaudet, yms. Tämä luonnollisesti on merkittävä tekijä
kielteisesti etäopettamiseen suhtautuvien asennoitumisessa tällaiseen
koulutusmuotoon.
Etäopettajan rooli
En ole kenenkään kuullut suhtautuvan negatiivisesti
etäopettamiseen, enemmänkin kaikki kokevat opiskelijana asian olevan mitä
mainioin tapa opiskella uusia asioita. Tärkeimpänä tekijänä ajan käytön
joustavuus. Hankalampa koetaan selkeästi vaatimukset mitä etäopettajalta
vaaditaan. Löysin Wikispacen sivuilta
hyvän listauksen mitä opettajalta vaaditaan:
- Connectin perusteet: ainakin ääni- ja kuvayhteyden sekä joidenkin perustyökalujen kuten whiteboardin käyttö.
- Yleisimpien ongelmatilanteiden ratkaisut: kuva ei näy tai ääni ei kuulu, ääni kiertää yms. Kannattaa myös pohtia, miten reagoida oppilaiden tahallisesti aiheuttamiin virheisiin tai oppitunnin häiriöihin.
- On hyvä olla melko tottunut tietokoneen käyttäjä, vaikkei mikään ekspertti tarvitsekaan olla.
- PowerPointin käyttö on hyvä hallita, jotta pystyy tekemään toimivia diasarjoja opetettavista aiheista.
- Etäopetus on opettajalle haastavampaa ja ainakin aluksi työläämpää kuin normaali luokkaopetus, koska henkilökohtainen kontakti puuttuu. Vaikka etäopetuksessa voidaan käyttää lähes samoja opetusmenetelmiä kuin normaalisti, täytyy tunnit suunnitella erittäin huolellisesti.
Tuossa onkin ongelman ydin. Opettajalta tullaan
edellyttämään aika vahvaa tietotekniikan hallintaa, tosin täytyy muistaa että
myöskin ohjelmistojen täytyy olla sellaisia jotta opiskelijoiden on myöskin
miellyttävää ja helppoa käyttää ja osallistua opiskeluun. Tämä herättääkin
kysymyksiä opettajan ammattitaitovaatimuksista. Olemmeko tulevaisuudessa tilanteessa
jossa opettajan täytyy eriytyä ja saada riittävä koulutus kyetäkseen opettamaan
huomioon ottaen virtuaalimaailman valtavin harppausten kehittymisen myötä
tulevia haasteita? Voisin olettaa tätä asiaa kehitetään jo osana
opettajakoulutusta. Nähdäkseni tulevaisuudessa myöskin opettajan täytyy jollain
tapaa erikoistua oman oppiaineensa erityispiirteisiin lisänä perusopetuksen
osaamista. Voidaanko tulevaisuudessa vaatia jokaisen osa-alueen hallitsevaa
maisteria vai mennäänkö enemmän erityisosaamisen puolelle?
Omana näkemyksenä voin todeta, ettei tällaisella
itseoppineena , siis näillä
ATK-taidoilla ole riittävää valmiutta toteuttaa etäopetusta siinä laajuudessa
kuin se pitäisi tehdä, erityisesti tullaan vaatimaan erilaisia
oppituntisuunnitelmia, lukukausisuunnitelmia, erilaisia pedagogisia ja
vuorovaikutteisia käytäntöjä, ja myöskin kuten etätyössä ja opiskelussa
yleensäkin määrätynlaista itsekuria.
Nyt ei muuta kuin opettamaan ja oppimaan etäällä tai
ihan missä vain.
Liitteet:
http://www.oph.fi/download/147821_Tutkittua_tietoa_oppimisymparistoista.pdf
http://etaopetusopas.wikispaces.com/Et%C3%A4opetus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos viestistäsi!